VIRO - LATVIA MAAOTTELUT / TALLINNA 12.-13.2.2005
-Sipan päiväkirja
Estonia - Latvia men`s internationals 12.-13.2.05
Kutsu tapahtumaan napsahti n. kolme viikkoa ennen ja meille jäi kohtuudella aikaa järjestellä menotapaa paikan päälle. Ensin Viron liitosta päin ehrotettiin, ett tultas laivalla, mut ei oikeen iskeny keinutukset ja saatiin lennot hommattua halvemmalla kuin mitä laivatouhu ois tullu maksaan Viron liitolle.
Kello pirahti ei ennemmi kuin pual viis ja jonkun verran luami loppas. Toffolla oli yä ollu viäläki miälenkiintosempi, nimittäin Olivia tytär nukku vesirokkounta silleen ajoittain ja Toffo runko vääränä viäressä. Tampereen Montoija, TaSen aluvastaava Ebbu Linjamaa oli kuiteski nukkunu kait hyvin kun oli meitä hakemassa ja siitä karautettiin lentsikka- asemalle aamusufeelle.
Lento eka hesaan, muutaman tunnin venttailu ja siitä sit Tallinnaan. Tallinnan päässä meitä odotti Viron salibandyliiton pääsihteeri Tõnis Teesalu (pirun vaikee saara toi kiakura tonne oon päälle). Sellane herrasmiäs, joka taalas ihan hyvää suamee ja pian saatiin huamata, ett se nyki sujuvasti montaa muutaki kiältä. Se heitti meirät ihan uurella focuksella meitin majapaikkaan, joka oli Viru hotelli. Jätettiin kamppeet huaneeseen ja lährettiin Tõniksen kanssa päiväkiffelle. Aikaa oli hyvin jutella tän gentlemannin kanssa, koska ensimmäinen peli oli vasta 19.00 ja klogu nyki tässä kohtaa jotain pualta päivää.
Se makso meille meirän suuren suuret päivärahat viron krooneissa, jotta voitas ostaa jotain kivaa kotiinkin viätäväks. Sen voin kertoo, ettei näillä KV.- palkkioilla ainakaan pääse rikastuun, enemmän sais jos nykis kotona muutaman alasarja matsin päivään, mut eihän tällä tasolla kukaan enää rahaa ajattele, motiivi tulee aivan eri asioista.
Yritettiin siinä vetästä muka päivätirsat, mut ei niistä mitään tullu kun Toffo luki paikallista sanomalehtee ja yritti päästä kartalle maan asioista: ihme änkytystä ja välillä tirskahtelua kuulu viäreiseltä punkalta. Ei auttanu kun lähtee katteleen vanhaa kaupunkia ja syämään. Luikittiin suht`vikkelään takasin hotellin eväsmestaan, kun vanhan kaupungin katoilta lipsahteli järkevän kokosia jäämöhköjä silleen kivan lähelle! ! !
Murut rinnan alle ja huaneeseen keskittyyn matsiin. Tõnis oli kuin nakutettu meitä vastassa ja siitä kurvattiin hakeen kyytiin ETV:n entine oma poika, Savolaisen Heikki. Heikki on nykysin viron päässä ET- vastaava ja tekee siällä hyvää tyätä tuamarityön eteen. Oli mukava huamata, ettei Heikki ollu muuttunu mikskään vaan ihan sama ihana velikulta se oli edelleen.
Peliareena sijaitsi hyvin lähellä Mustmäen kaupunginosaa. Puitteiltaan se oli jopa parempi kuin monet kotimaiset areenat ja mieleen tuli lähinnä porin halli, tosin vähän piänemmässä mittakaavassa. Tutut joukkueet jo vetämässä alkulämpöjä, eli alko ittelläki jo hiipiin kunnon matsin tuntua puseroon. Käytiin viä heittään läpyt viron koutsin J-P Antilan kanssa, kuunneltiin Roman ”Rommi” Passin katkerat kommentit, nikattiin simmua Martin ”Siwa(yllättävän lähellä)” Siwakovin kanssa ja eiku heittään tarinaa toimitsijoiden kanssa.
Toffo oli tilannu liitolta kv.-pöytäkirjoja mukaan kun viron päässä ne oli loppu. Vähän jännättiin, ett kuinka täällä päässä toimitsijatouhut on ytimessä, mut jännäkakat oli turhaa, koska ne hoiti hommansa todella tyylikkäästi ja pelien aikana kaikki päivitty jopa kuvien kera suaraan nettiin, TYYLIKÄSTÄ!
Joukkueet kentälle ja kansallislaulut. Tässä vaiheessa viimeistään tajuaa missä mennään kun ukot pelaa maittensa pualesta ja mehän heilutaan tiätenki oman maan pualesta, rinta rottingilla.
Matsi käyntiin tutuin kuvioin ja katteleen miten mennään. Päätettiin antaa pelata fyysisesti ja nehän tykkäs ja pelas. Viron joukkueesta erottu selvästi niiden ykköskenttä, jossa Rommin ja Siwan lisäks pelas MM-kisojen paha poika Rein Kivi, joka myäs pelaa suamen liigaa Kirkkonummen Rangerssissa. Ja pualet tässä pelissä pelannu maalivahti Veiko Raudsepp, se vasta liäkeissä oli. Kun se vaihdettiin pois maalista niin sitten virolaisia viätiin ja Latvia oli selvästi parempi maalein 6-2.
Merkille pantavaa oli meirän miälestä molempien joukkueiden lisääntynyt OIKEA fyysinen peli ja varsinkin latvialaiset osas mennä ukkoon ihailtavan kovaa, mutta puhtaasti kiinni. Latvialaisten henkilökohtainen taitotaso oli myäs piirun verran edellä, eli oikea joukkue voitti. Meille peli oli kivan helppo. Varsinkin näissä kv.- peleissä on nastaa kun turhia mutinoita, kitinöitä ja itkua ei tuu ollenkaan, siällä keskitytään olennaiseen eli omaan tekemiseen ja siks luulisin ett näistä peleistä pääsee oikeen nauttiin ja pystyy keskittyyn itse asiaan hyvin.
Peruskättelyshowt päälle ja suihkun kautta hotelliin. Tõnis ja Heikki haki meirät kohta ja mentiin neljässä miehin syämään yhteen kivaan ruokamestaan. Siinä sitten puhuttiin mukavia ja muisteltiin Hesekiälin kanssa vanhoja, mm. Toffon organisoima tennisturnaus oli oikein hyvässä muistissä myäs Hectorilla+ illan päätteeks saunamukavat ja karaoketouhut. Heikki jopa muisti, kuinka Ehron Raikalla karkas vähän mopedi karaokejutuissa, mut hauskaa oli muistella noita hetkiä.
Aika viärähti liian nopeesti ja Tõnis heitti meidät pualilta öin takas hotelliin ja siitä nykästiin koisiin. Toffon piti sellasta sahausta koko yän ja puhu/huusi viä jotain ”hyätyjä” , eli tosi kivat ja rentouttavat unet, TAAS!!
Aamusta aamueväälle ja peli olikin tänään jo klo. 12.00. Tõnis oli luvannu viärä meirät tokan matsin jälkeen saunoon Eesti Saalihoki Liit tiloihin ja sehän sopi meille.
Otettiin siinä jo alkaneessa lumimyrskyssä kunnon alkulämmöt, pirun ilkeesti muuten otti ikkunoihin se semmone jäätuisku, molemmilla oli akkunat kuin ois valvonu koko yän.
Kansallislaulut oli typistetty eilisestä inhimillisempään mittaan ja päästiin Heikin aikaa alottaan vähän aikasemmin kuin edellispäivänä. Tän päivän vääntö olikin jonkun matkaa parempi tasone ja oli tosi hyvä fiilis viheltää.
Peli pysy tasasena aina viimeselle kympille asti ja Viro pisti hianosti kampoihin Latvialle, ois voinu jopa harjata koko setin, jos maalipyssy Kivi ois saanu sille tarjotuista paikoista sisään. Pelin taso oli sellasta liigan alkastin ja divarin yläkastin luokkaa, eli hyvää vauhdikasta salibrandyä.
Pelin jälkeen meitä muistettiin kivoilla lasisilla muistoesineillä, joihin oli kaiverrettu maaotteluiden tiedot ja meitin nimet, mukava ele, kerta kaikkiaan!!
Joukkueet oli meidän tekemiseen kentällä tyytyväisiä ja hyvä maku jäi myäs ittellemme. Kävin viä kyseleen J-P Antilalta, ett jäikö sillä jotain miäleen meidän tekemisistä, koska halutaan kehittää omaa tekemisestä jatkuvalla syklillä. J-P oli kovin tyytyväinen ja totesi tapahtuman olleen onnistunut niin joukkueiden kuin tuomareiden osalta. Lisäksi Viron (B- sarja, ranking 12) onnistuminen näinkin hyvin A- sarjassa (ranking 6) pelaavaa Latviaa vastaan antoi heille lisää itseluottamusta ja toivoa jatkon osalta.
Hyvästeltiin siinä sitten joukkueet, hianosti toimineet toimitsijat, annettiin Leppäsen Juhanilta saamamme tuliaispaidat Tõnikselle ja meidän matkapualen hoitaneelle Mikko Liskonmäelle ja sekä tiätysti toivotettin Rommille oikein kivaa laivamatkaa kotisuameen, myrskytuulessa;) Heikin kanssa heitettin viä tsenaret ja kehotettiin sen oleen äijä jatkossakin……………
Tästä sännättiin Tõniksen järkkäämään saunaan ja olihan mukava rentoutua oikeen kunnolla hyvissä löylyissä. Siinä saunan viäressä oli sellane kylmäallas, jossa ois kai voinu käyrä kastautuun, mut mä en viittiny, koska niin kylmä vesi supistaa ihmisen oikeisiin mittoihin…….
Saunapuhtaana hotellille ja viälä kerran syämään Tõniksen kanssa virukeskuksen erääseen monista ruakapaikoista. Ruoka oli hyvää ja ei voi kuin antaa täyret pisteet siitä miten meistä pidettiin hualta koko viikonlopun ajan, mukava ja asiallinen miäs tua Tõnis!!
Sit oli aika päästää herra pääsihteeri perheensä pariin ja meillä oli kivasti aikaa tehdä ostoksia ja vähän rentoutuakin, lento lähti vasta 21.30. Vähän jännäs se lumihässäkkä ja eipä turhaan.
Koneet oli myähässä ja keinutus oli ”asiallisen” ilkeetä. Tiätenki hesan päässä tamsesterin kone oli ainoo purkki, joka oli ajassaan ja myähystyttiin siitä sitten ja jäätiin ootteleen seuraavaa hesaan. Kotona oltiin joskus 01.15 ja lento hesasta tampereelle oli sellanen kokemus, ettei TODELLAKAAN tarvi mennä ens kesänä Särkänniämessä yhteenkään kiaputtimeen, ei todellakaan!!!
Matkasta jäi pelkkää hyvää miäleen ja jos nyt yhtään osaan tulkita immeisiä noin muuten, niin meitinkin touhuista tykättiin kovasti paljon.
Matkaterveisin, Internationals Referees from TaSe,
Juha Sirkka & Tommi Riihimäki