EUROOPPA CUP 2003
-päiväkirjamme

 

KESKIVIIKKO 8.1.2003

Huanosti nukutun yön jälkeen taksi nouti Tommin ja meitsin ”vasta” klo. 5.45. Joku Tommi Mäkisen eittämätön fani kuskinamme lähdimme Atalan hianostoasuinalueelta kohti Annalaa, josta noudimme ex- kv-tuamarin, Esko”Escobar” Kyyhkysen mukaan metkaan ja vauhdikkaaseen kyytiimme. Eskon oli määrä toimia kisoissa juryn jäsenenä, eli arvostettuja hommia oli TaSelaisille ilmaantunut hoidettavaksi. Kohti Pirkkalan lentoasemaa ja tekemään lähtöhässäkkää.

Tommi melkeen tullattiin jo mennessä kumihanskatyyliin ja ”Eskobar” varautui lennon aiheuttamaan paineenvaihteluun kuhreksalla pussilla kurkkumakeisia. Tamsesterista koneen keula kohti Kööpenhaminan kenttää. SAS petti ekan kerran heti lennon alussa, kun oli kahveeveret jäätyny lentoemoilla, perskules!!

Köpiksen kentälle päästyämme, meillä oli hirvee tyä saara Eskon pullistuneet silmät takasin silmäkuappiin, voi Esko parkaa,,,

Kiärreltiin siinä sitten sitä helevetin isoo lentoasemaa pitkin ja poikin ja jotain pientä löyrettiin mukaamme. Parin tunnin odottelu meni meleko nopeesti ja lopulta kohtasimme Kisoihin asetellusta ruattalaisparista toisen, eli Glen”Medeiros” Nylenin. On muuten hauska ja sympaattinen kaveri, johon mulla oli ilo tutustua jo MM-kisoissa keväällä. Lopulta alko kentälle kokoontua muitakin tuttuja, eli Suamen jäsen kansainvälisessä erotuamarikomiteassa, Klaus Koskelakin oli päässy pohjanmaan perukoilta mukaan messiin.

Sitten iski niskan jäykäks, kun näki sen meirän koneen, millä mentiin Prahaan, oli meinaan sellanen vuosiluvulta äpaut 1960 ja potkureitakin oikee kaks. Pirun ahrasta ja ruattalaisen naisten joukkue, Balrog mukana, pitämässä sen #?¤&”@!&%¤ moista kälätystä ja älämölöö!!

Perillä Prahassa oltiin jo hyvissä ajoin enne puolta päivää paikallista aikaa ja matka kohtuu mukavaan hotelliinkin meni joutusasti. Ainut viivytys oli se, kun Klasu kalasteli kadonneitaan matkalaukkujaan Prahan steissillä. Hotellin päästyämme purettiin kamppeet, hiukan levähdettiin ja sit rykästiin metropolin ytimeen. Hintatasosta aloimme saada hieman konkreettista näyttöä, kun ratikkakyyti keskustaan makso noin 25 senttiä. Toinen havainto oli se, että kalja on halpaa kuin makkara ja makkara on yhtä halpaa kuin kalja. Iso tuoppi paikallista ”Golden Mountain Wateria” ruokaravintolassa makso noin 50 - 70 senttiä. Tommilla oli nyt hieman kokemusta Tsekistä maana -98 vuoden MM-kisoista.


1. päivän kaupunkikierroksen lomassa löydettiin myös ruokapaikka. Kuvassa Glenn(Swe), Klasu ja Sipa

Illalla ensimmäisessä Referee meetingissä klo 21.00 oli ensitapaaminen osin vanhojen tuttujen, osin aivan uusien ihmisten kanssa. Paikalla oli Tsekistä kaksi paria sekä Ruotsista, Puolasta, Saksasta, Sveitsistä ja Suomesta kustakin yksi pari. Jokainen tuomari esitteli itsensä tiukasti lontoota vääntäen, ja kuin tilauksesta vuoromme oli viimeisenä. Siihen oli hieno pamauttaa terveiset paikalliselta erotuomarikerholtamme, joka on muuten Euroopan paras. Terveisinä veimme TaSen uljaalla logolla ja nettiosoitteella varustetut T-paidat kullekin erotuomarille. Paidat kelpasivat, siitä merkkinä kerrottakoon esimerkiksi runsas näkyvyys aamiaisella seuraavana aamuna.


Ensitapaaminen hotellissa Baumi-veljesten kanssa


Ensimmäisen illan Referee meeting hotellissa

TORSTAI 9.1.2003

Keskiviikkoiltana olimme saaneet asettelut ja meille napsahti kohtalainen helmi, eli Haninge(Swe)- Alligator(Sui) Sparta Arenalla. Ainoa huano puali asiassa oli pelin ajankohta, peli alkoi vasta illalla klo. 20.00. Aamusta suuntasimme kohti kaupunkia ja tässä välissä oli hyvää aikaa tehdä ostoksia ja hankkia tuliaisia kotiväelle. Kaikkee kivaa löyrettiin kassien täytteeks ja se homma oli poissa päiväjärjestyksestä. Hallilla katteltiin veittiläistuomareitten edesottamuksia Haninge - Greaker pelistä ennen omaa koitostamme. Hyvinhän nuo näytti pärjäävän. (katso kuvat)


Haninge-Greaker pelissä selvä aluerike(nro11), mikä estää maalin syntymisen


Seuraus edellisen kuvan tilanteesta, ja maalihan siitä tuli.

Koko helkutin päivä meni siinä kerätessä piäntä latinkia meikäläisen ensimmäistä virallista kv- matsia varten. Ilta läheni ja jännitys kasvoi kasvamistaan, sillä seurauksella, että mahakin saattoi toimia hieman liukkaammin……


Sipalla hieman jännittynyt katse ennen areenalle lähtöä 1. kv-matsiin.

Pukuhuoneessa ennen ottelua Baumi-veljekset olivat peseytymässä, kun silloin välähti Toffolla. Toffo keksi, että lauletaan suomalais-sveitsiläistyyliin mulle Madonnaa ”Like a virgin…”. No siitähän naurut repesivät. Mutta sitten ne keksi vielä antaa hieman kuivaharjoittelua mulle…(katso kuva tarkkaan)


Kuivaharjoittelua 1. kv-matsin kynnyksellä. Fiilis oli armottoman rento. Koekaniinina Baumgartnerin veljeksistä vanhempi.

Alkuhässäkät suju mukavasti ja eikun pilli suuhun ja palkeet tyhjäks!! Peli alko helkutin vauhdikkaasti ja alussa meillä oli pientä hakua. Svenssonit oli kattonu, että on ainaski yks märkäkorva kehissä ja meikä sai tuta rookielle kohdistettuja "testejä" tuon tuasta. Jännityskin alko tasaantuun pikkuhiljaa ja Toffon naamakin alko palautuun normaalin väriseks. Sveittiläiset oli ottanu taktiikakseen rikkovan pelityylin, kun eivät tairoissa pärjänneet, niin piti röyhiä voimalla!

Toffo heitti 1. erän pualvälin jälkeen svenssonin penkille hirveestä liukutaklauksesta, vähä miätittiin jopa femmaa, mut kakonen silti heitettiin. Huh, huh, eka erä ohi ja Toffokin lopetti jo laulamasta mulle, ”- like a virgin” !!

Ekassa erässä ruattalaiset kokeili meikäläistä mm. kovilla koko penkin HEI- huudoilla ja kolmannen huudon jälkeen mulle piisas-> pilli suuhun pi-piip ja svenssonien kapteeni puhutteluun. Tiukkasävynen puhuttelu autto ja hurrien penkki vaikeni, Toffo sano, että oot sää vaan aika jätkä, ekassa matsissa heti luulot pois, ja samalla tehtiin selväks ketkä peliä johtaa ja ketkä eivät!?!

Tokassa erässä alettiin pelaan ja me saatiin keskittyä hyvin omiin hommiimme. Pian koitti se hetki kun meikä paino ekan jäähyn tällä tasolla-> repeted offences ja juustomaan ukko penkille. Rintakarvat kasvo ainaski kaks senttiä, kun kaikki osti penaltyn ja yläpenkkirivin mummo erätauolla popcornia!!

Tommi muuten kävi mukavan pikku keskustelun sveittiläisten kapun kanssa: kaveri mutisi jotain bullshittiä omalla kiälellään Toffolle ja kun Tofu ei sanaakaan ymmärtäny, heitti se takas tampereen murteella muutaman valitun sanan. Valitettavasti en viitti niitä sanoja tähän kirjuuttaa, mutta napakka lausahdus jää kv- kentillä legendojen joukkoon. Joka ne haluaa kuulla, eikun kysyyn vaan meiltä myähemmin!!

Yleistä tässä pelissä oli jumalaton susikäden käyttö ja yhden jäähyn joutukin kaverin mailalla pelaamisesta antaan. Kolmannessa erässä peli oli jo käytännössä ratkennu ja odoteltiin vaan, että matsi loppuis-> aivan erän loppuun pääsin antaan viä rankkarin kun veittiläinen pelas ”hokia” maalintekotilanteessa ruattalaista vastaan. Matsin jälkeen saatiin palaute Koskelan Klasulta kotosasti hotellihuaneessa ja Klasu oli näkemästään miälissään, 1.erän alkua lukuunottamatta-> meni Klasunkin miälestä vähän jännityksen piikkiin. Kun Klaus lähti feedbacin jälkeen nykiin, kattelin peilistä uutta tuuheampaa rintakarvavarustustani. Veljessarja tupu, hupu ja lupu oli kasvanu sen kolome senttiä!!

PERJANTAI 10.1.2003

Tälle päivälle meille oli napsahtanu kaks peliä, ensiks naisten peli, jossa oli vastakkain venäläiset ja latvialaiset joukkueet ja taas illan viimene peli, jossa pelas Nizhegorodets(Rus)- Pixbo(Swe) ukkojen pualelta. Pelipaikkana oli vanha urheilukoulu vuodelta 1 ja 2 Prahan Vinohardy:ssa. Pesutilat olivat myös sen mukaiset. Jopa Tapiolan urheilutalon pannuhuone tuntuu kotoisalta tämän kokemuksen jälkeen.


Pesuhuoneen glamouria tšekkiläiseen tyyliin


Pukuhuoneen glamouria tšekkiläiseen tyyliin

Ajateltiin ennen muijien peliä, että ennakkoon se voi olla tasane peli, ja niinhän se olikin. Venäläiset oli muuten voittanu SSV:n naiset edellisenä päivänä maalilla ja pelin edetessä tätä ei enää pitäny ihmeenä. Kumpikin joukkue mahtuis helposti Suomen naisten liigaan sekä taidollisesti että taktisesti. Erityisesti venäläisillä oli kentällinen todella taitavia pelaajia ja muutamalla oli hirvee kuti.

Peli oli suhteellisen vauhdikasta ja viihdyttävää sekä katsella että viheltää. Yhden lisämausteen peliin toi molempien joukkueiden itäblokkilainen tausta, joka näkyi aika ajoin pelaajien keskenäisissä juttutuokioissa. Toffon kanssa ei tiätenkään ymmärretty sanaakaan ja heitettiin härmäks takasin kaikkee mukavaa. Venäläiset korjas voiton maalin erolla ja juuri sen verran he olivat parempia tässä kamppailussa.

Nopee suihku ja takas hotellille eväälle. Hotellin pizzeriassa oli sairaan hyvät pastat, ja mikä oli hinta? Kallis paikalliselle mutta meille n. 3 euron taksa jätti saumat jopa tippiin. Melkeen saman tiän saatiin lähtee takasin hallille ja edessä oli päivän toka matsi. Ennakkoon tiärettiin , että Pixbon pitää latoo rysiä(ei ryssiä) aivan &%¤#&%¤ (tosi paljon), jos aikovat voittaa lohkonsa, välttäen näin ruattalaisvälierän. Hyvillä fiiliksillä laitettiin matsi käyntiin ja alussa matsi näytti tasaselta, jopa niin että venäläiset tasotti pelin 1-1:een. Mutta sitten putinin poikia viätiin kun meikäläistä junnuna pikku kepposen jälkeen, KORVASTA!!!

Svedut tako ryynejä siihen tahtiin, että meillä tuli urat kokoontumispaikan ja toimitsijapöyrän välille. Ekan erän jälkeen ruattalaisten 2.koutsi, joka on muuten ruotsin naisten päävalmentaja ja naisimmeinen, kerto, että kello ei aina pysähdy heti kun pilli soi. Lupasimme kiinnittää asiaan huamiota-> jokainen sekuntihan on tärkeä, varsinkin tälläsessä maalintekokilpailussa.

Saatiin viheltää mukavasti jäähyjä molemmille joukkueille ja meikä latas pari ristiäkin pään päälle, TAAS!! Toffokin yritti tarjota rastia pariin otteeseen, mutta svedut paino aina ”lötän” maaliin jatkotilanteesta.

Oli vaan muuten aikas nastaa kattella tämän hetken maailman ehkä parhaan miässalibandypelaajan, eli Niklas Jihden taitoa ja pallonkäsittelyä. Muutenkin ukko tuntu välillä olevan aivan väärässä sarjassa, niin hyvin se osas kaikki metkut. Välillä tuntu, että sillä on pallo siimalla lavassa kiinni….

3. erässä venakkopoika tiukassa laitaväännössä kolautti Jihdeä mailalla päähän ja ladimir lähti istunnolla koko porotokan ajaks, eli femma paukahti palkinnoks. Jihde oli muutaman vaihdon paikkailtavana ja kun se sit palas kehiin, mä kysyin siltä enklanniks, joka käännettynä kuullostaa suunnilleen tältä eli, että ”- ookkos ukko kunnossa??” Se vastas ett ”- oonhan mä”. Mä jatkoin, ett ”- tiäräkkös mikä päivä tänään on??” ”- Joo, tiäränhän mä, sehän on varttia yli kahdeksan!!”, vastas Niku. Kyllä kait se sit oli kunnossa ja naurettiin molemmat kunnon hörönaurut päälle!!

Pixbon poijjaat lato lopulta lukemat 29-2 taululle ja kv- pöytäkirjaan jäi tilaa ainoastaan kaks riviä jäljelle. Vähän kävi sääliks venäläisiä…

Ruattalaine tarkkailija sano matsin jälkee, että ei anna tästä kyseisestä pelistä palautetta lainkaan, koska peli oli meille niin helppo. Sano vaan, että haluaa meille kovempia pelejä, oltiin samaa miältä.

Siitä sit takas hotellille ja odottaan tuleeko matsia seuraavalle päivälle. Hotelli oli eurooppalaisen asteikon mukaan 4 tähren arvonen. Ja ihan OK se olikin. Tosin siellä lyötiin meidän lähdön jälkeen luukut kiinni 2-3 kuukaureks remontin takia.

Järjestelyt muuten tsekeissä suju koko lailla päin hitusvinkulaa. Aina oltiin aikatauluista jäljessä ja kyytien kanssa oli jatkuvasti säätämistä. Pelit kuiteski saatiin aina alotettua ajoissa. Pelejä ennen ja pelien aikana pukuhuaneitten käytävillä lappas väkee ku Tapsantorin lihatiskillä ja onneks kaikki kait oli sit tyytyväisiä näkemäänsä, ettei tullu mitään kähinämunkkeja eikä maksakoukkuja tahi peräti haimaheijareita ketään kohtaan!!

Referee meetingissä meille sitten napsahti matsi sijoista 5. - 6. Oltiin ihan tyytyväisiä, koska välierä no. 1 oli Haninge(Swe) - Espoon Oilers ja toinen välierä Pixbo(Swe)- Alligator(Sui). Siitä sit alettiin keskittyyn matsiin, jossa siis pelas Tatran (paikallinen seura) - Greaker(Nor).

LAUANTAI 11.1.2003

Alkuun luultiin meidän sijoitusottelun olevan tasanen, mutta kyllähän tsekkipojat oli parempia joka osa-alueella. Tästä pelistä muarostu meille erittäin helppo koitos ja siitä ei paljon jäänyt ees kirjotettavaa. Aikaisempi naistenkin peli oli pahempi, se kertokoon jotain pelistä. Svedutarkkailija sano meidän tehneen pelistä helpon itsellemme ja näin kait se sitten oli. Görani toivoi meidän puhuvan enemmän pelaajille ja kun jo oli meidät nähny ns. siviilissä ja nauranu lasinsa huuruun joka kerta kun heitettiin sille legendoja, niin hän toivoi meidän olevan samanlaisia kentällä. Oltiin Toffon kanssa vähän eri miältä, eihän siä kentällä nyt jumankauta voi koko ajan laukoo kaikkia vitsikirjan juttuja, uskottavuuden ja tuamariuden kärsimättä inflaatiota. Samaa miältä sen kanssa oltiin oikeastaan vaan siitä, että välillä ehkä vihellettiin vähän liian kovaa pilliin-> sekin johtu osittain siitä, että siä oli katsomossa jotain saakelin killuttimia ja hilluttumia, jotka piti kettumaista ääntä!! No kuiteski tsekkiläiset voitti pelin puhtaasti viis muna ja pillit pussiin.

Ekan välierän vihelsi sveitsiläinen veljespari nimeltään Baumgartners. Huipputyyppejä, joiden kanssa oltiin ns. samalla aaltopituudella ja juttua riitti yön pikkutunneille monesti. Kyseinen peli oli suurinpiirtein samaa tasoa kuin liigafinaalit, kovaa vääntöä ja vauhtia ku Monzassa.


Välierä Haninge - Espoon Oilers. Seppäläkin(37) näyttää viillettävän vielä kentällä…

Haninge oli aika selvästi niskan päällä ja ottelu ratkes vaiheessa, jossa Oilerssilla oli hyvä takaa-ajo meneillään tilanteessa 2-3. Espoolaisten Juho Seppälä heitti myähästyneen olka-olkaa-vasten jutun ja ruattalainen lensi laidan yli toimitsijapöydän poikain syliin, niin että ne taitaa viäkin ettiä jotain kamoja, mitä siinä hässäkässä lenteli ympäri Prahaa!! Porotokkahan siitä heilahti Sveitsiläisellä jämäkkyydellä.


Kuronen tsemppaa Oilersin porukkaan lisää potkua.

No tän jälkeen Seppälä kyseenalasti viä tuamareitten jonkun vihellyksen ja ukko suihkuun kokeileen tuleeko kylmää vai kuumaa. Siihen loppu leikki, sano peltosen heikki ja peli oli pelattu, päättyen 2 - 4. Seurattiin kyseinen peli Oilerssin vaihtoaition yläpualelta ja eikä siinä voinu olla kuulematta mm. valmentajien koutsaamista. Oilerssin kakkoskoutsi Juha Jäntti on osottautunut jo aikaisemmin fiksuks kaveriks ja tämä mielipide sai vain enemmän vahvistusta, kun kuuli kuinka Jäntti rauhoitteli koko pelin pelaajiaan ja opasti näitä keskittyyn jo seuraavaan vaihtoon eikä tuamareihin.


Jäntti piiskaa aikalisällä omiaan: ”- Painetta maalille, karat sisään!!!!

Toisen välierän vihelsi hiukan yllätten pualalainen veljespari nimeltään Biengowski. Pojat ilmeisesti oli tehnyt hyvän vaikutelman tarkkailijoihin ja jo tässä vaiheessa finaalipäivän kartta alkoi oleen melko selvästi jokin muu kuin tampereenkartta. Pixbo hoiteli sveittiläiset heleposti ja tiadossa oli ruattalaisfinaali.

Kansainvälisten tuamareitten kesken muuten vallitsi tosi nasta fiilis ja henki ei haissu pahalta. Kaikki heitti hyvää tsoukkia keskenään ja mitään kuppikuntia ei päässy karvottuun. Hyvää tsemppiä kaikkien kesken ja reilu kilpailuhenki oli positiivisesti aistittavissa. Vielä kerran referee meetinkiin ja saatiin kuulla vikan päivän asettelut.

Miästen finaali sitten napsahti puolan veljeksille ja pojat oli ylpeitä kuin siitosorhit siittolassa. Mutta niinhän se pitää ollakkin!! Oltiin kaikki aidosti hyvillään polskien puolesta ja oli kiva nähdä, kuinka he ovat kehittyneet ja kova työ palkittiin ansaitulla tavalla.


Miesten finaalituomarit Veljekset Bienkowski.

Tommin kanssa oltiin miätitty etukäteen vähä meirän tavoitteita tähän turneeseen ja tultu siihen lopputulokseen, että jos joku peli sunnuntain finaalipäivälle putoo, niin ollaan selviydytty paremmin kuin hyvin. Iloksemme saimmekin huamata, että naisten finaalin kohdalla luki jotenkin tutun näköset nimet, Sirrka ja Riihmaki. Tommin nimi todellakin kirjoitettiin monessa paikassa näin!! Finaali on aina finaali, vaikka Teivon laukkakilpailuissa!

Meetingin jälkeen Baumgartnerit ja svedut, Pelle ”Dädy” Hellberg ja Glenn ”Medeiros” Nylen tulivat huaneeseemme juamaan yhret virvokkeet ja suuntasivat kohti Prahan ainoota(?) pubia, koska heidän pelinsä tässä turneessa olivat ohi. Jumankauta meillä oli hauskaa sen aikaa kun poijjaat oli meidän huaneessa, aivan järjetöntä tsoukkia ja ja meikän mahalihakset alko kramppaan viimeistään siinä vaiheessa, kun Glenn Medeiros starttas hillittömän huutonaurukohtauksensa saavuttaen kliimaksin ikäänkuin ukko ois saanu pahemmantason astmakohtauksen!! En ikipäivänä oo kuullu sellasta naurua,,,,,,, Ukot paariin ja me jäätiin keskittyyn naisten finaaliin.


Ruotsalainen, joka on aina halunnut olla suomalainen. Kuvakin sen jo kertoo….

SUNNUNTAI 12.1.2003

Aamusta nukuttiin niin pitkään, että meinas aamupala jäärä syämättä. Evään jälkeen Tommi lähti svedutarkkailijan kanssa kiärteleen kaikki Prahan museot ja muut ”miälenkiintoset” mestat ja mää jäin kirjottaan tätä juttua. Funtsikaas vähä!! Mitä uhrautuvaisuutta, kaikki hianot kipot ja purnukat jäi ny näkemättä ihan vaan teidän vuoksi, jotta ehdin naputella juttua teille. Toivottavasti tää antaa jollekin edes jotain infoo millästä tää touhu on täällä ”huipulla”. Sen täällä on huamannu, että kannattaa vaan olla ihan oma ittensä, eikä mikään hiljane hiiri nurkassa jyrsimässä kynsiään. Eipä meitsi ikinä kyl ookkaan mikään hiljane viljane ollu ja hyvin on pärjänny, jopa meikän lontoo taipuu kivasti. No ittehän sen jo kyllä oon tiänny, joku on vaan kuulemma epäilly mun englanninkiälen taitoo, mut don`t worry, just be happy!!

Miästen finaalia väännyttiin sit kattoon VIP-huaneen kautta, jossa tankattiin evästä, että jaksetaan painaa muijien finaali, ilman mitään ylimääräsiä huimauskohtauksia. Areenalle ku mentiin, niin siällä oli lämmintä apaut 50 raatii lussalla, eli kohtuulliset köyhän miähen löylyt ois pikku vaivalla saanu aikaseks.


Toffo, Esko, Sipa ja Klasu VIP -huoneen kätköissä.

Finaali oli alussa perussvedupeliä, eli kovaa kyttäilyä pualin ja toisin, ennen kun alettiin pelaan kunnolla. Haninge meni heti alkuminuuteilla vähän onnekkastikkin johtoon jo kaks reikä ja Pixbo ei löytäny eväitä kaverin pualustuksen murtamiseks millään. Vauhti kiihty melkosesti ja välillä Toffon kanssa hiljaa miätittiin, miten suamen liigan joukkueet vauhdissa oikeen pysyis. Eipä kait se salaisuus oo, mut mopolla just vauhdissa jaksais!

Puolalaisveljekset anto pelata aivan ylärajoilla ja näytti kelpaavan naapurimaan pojille. Välillä käytiin rajan ylikin, mutta kaikki huamioon ottaen kaksoset pärjäs kohtuu hyvin elämänsä kovimmassa pelissä. Tasasissa merkeissä mentiin aivan loppuun, jossa Pixbon jo aikaisemmin kertomani Niklas Jihde vei pelin jatkoajalle kahdella aivan huikealla yksilösuarituksella! Peliä oli pelattu 69.27 kun eka jäähy annettiin-> ois ehkä voinu jättää antamattakin, mutta eipä tällä kertaa soinu ja sit mentiin rankkareihin. Tässä vaiheessa me Toffon kanssa lährettiin alkulämmöille ja voin rehellisesti sanoa, ettei käytävällä ollu ruuhkaa: oltiin näet ainoot, jotka tässä vaiheessa peliä päättivät poistua hallista, muitten jäädessä tsiigaan jänniä ranusuarituksia.

Haninge voitti sitten ekalla uusintakiarroksen ukolla ja juhlat alko. Me alettiin säätään naisten finaalin aikataulua uusiks, koska venyny matsi viivästytti meirän peliä yli pualella tunnilla. Päätettin juryn siunauksella alottaa pual tuntii aiottua myähemmin ja tää sopi finaali joukkueille, jotka siis olivat Balrog (Swe) ja Red Ants Rychenberg (Sui).

Finaalia oli pelattu jo 14 sekuntia, kun soi jo ekan kerran. Tofun kanssa katottiin toisiamme, että jaa-ha, tätäkös tää ny sit o?? Ruatsittaret johtoon ja eiku pyäree keskelle. Tän jälkeen peli tasottu ja sveitsittäret jopa hallitsivat peliä aika ajoin. Juustomaan likat oli yllättävän liukkaita ja sveduttaret joutu rikkoon sillä seurauksella, että meikä joutu antaan pelin ekan ja vikan penalttin. Jatkuva väärä touhu ja sveittiläiset rankas melko pian jäähyn komeella tasotuksella. Ekan erän jälkeen veittiläisten kapu tuli tulkin kanssa sanoon, että kuinka paljon svedut saa protestoida tilanteiden jälkeen?? Ruotsittareitten kapteeni oli samalla hiipinyt kuuloetäisyydelle ja kuuli kun tarkotuksella sanoin, että kyllä me sit kerrotaan, kun alkaa malja oleen täynnä!! Eipä kuulunu enää kun kannustusta katsomosta,,,

Tasasissa merkeissä edettiin tokaan erään, jossa naissalibandy oli parhaimmillaan. Vauhdikasta, yritteliästä ja fair-play hengen mukaista yrittämistä. Kumpikin teki viä maalit naiseen ja odoteltiin jo vähä jatkoerää, mut sit Balrogin taito ja rutiini otti niskalenkin sveittiläisistä ja ne paino tarvittavan maalin korjaten pokaalin 3. kerran peräkkäin perämeren toiselle pualelle. Järjestäjät muisti myös finaalien tuomareita antamalla arvokasta punkkua numeroiduissa pulloissa matsin jälkeen. Hyvä maku jäi matsista ja suihkun kautta päätöseväälle,,,

Hotellilla kaikki muut tuamarit jo sitten ootti meitä vahvistettuna Koskelan Klasulla ja Svedutarkkailija Gööranilla. Siitä kohti erinomaista ruakapaikkaa viättämään viimeistä yhteistä iltaa ja viimeinkin rentoutuun raskaan turneen aiheuttamista rasituksista. Mahtava meininki tuamareitten kesken ja meinas tarjoilijaparat hermostua meidän kovaääniseen naurunmyräkkään!!

Maanantaiaamuna ehrittiin viä pakkaan kamat messiin ja odotettu kotimatka alkoi. Turnauksesta jäi hianot fiilikset, mikä parhainta, oppi tunteen vieläkin paremmin muita tuomareita ja sai hienoja kokemuksia muisteltavaks keinutualiosastolle, sinne johkin!! LISÄÄ TÄTÄ!!!

Salibandyterveisin,

tuleva kirjailija, ex-rookie
Juha Sirkka / Tampereen Salibandyerotuomarikerho

PS. Pahoittelen jos joku hesalainen ei ymmärrä tamsesterin murretta ;)
PPS: Kielimuurin kaatamiseksi apuja voit hakea mm. Suomi-Juti -sanakirjasta….. (tämän kommentin lisäsi Toffo)


Vielä eräs tuomaripari: Michael Lachenmaier/Markus Reinhold - Germany